23. elokuuta 2015

Suomalaiset pyhiinvaellukset keskiajalla

Kävin katsomassa muutaman pysyvän näyttelyn Museokeskus Vapriikissa, sekä vaihtuvan näyttelyn nimeltä; Suomalaiset pyhiinvaellukset keskiajalla. Näyttelyssä  kiinnostuin erityisesti Pyhimys puuveistoksista, koska teen itse puuveistoksia. Vestoksia oli tuotu muumuassa eri kirkoista ympäri Suomen. Mietin itsekseni miten ne oli tehty, ja minkälaiset olivat työkalut siihen aikaan.



Pyhimysveistoksia oli toistakymmentä, ja ne oli aikanaan myös maalattu. Esite tauluissa ei kerrottu, mitä maalia oli käytetty tai mistä maali oli tehty. Veistoksissa oli jonkin verran halkeamia tai osia saattoi puuttua, mikä on tietenkin luonnollista näin vanhoille puuveistoksille. Muutoin puuveistokset olivat kaikin puolin hyvin säilyneitä ja taitavasti tehtyjä.


Muutamia tekstejä pyhimysveistoksista opastaulun tietoja lainaten:

Pyhä anna. valmistettu 1490 luvulla, maalattu vaahtera. On arvioitu valmistetun , niinkutsutussa Upsalan työhuoneessa, veistoksen korkeus noin 1m.

Krusifiksi. Padasjoen kirkko, maalattu tammi, valmistettu 1460 luvulla. Risti 1850 luvulla, lybeckkiläistyylinen, veistoksen korkeus noin 1,5 m.

Pyhä pietari. Liedon kirkko, maalattu tammi 1300 luvulta, pidetään Liedon mestarin työpajan tekemänä, veistoksen korkeus noin 1,2 m.

Neitsyt maria. Messukylä kirkko, maalattu tammi 1415-1425 luvulta, tekijätietoja ei opas taulussa, veistoksen korkeus 0,8.


Matkailua harrastettiin siis myös keskiajalla, tosin matkan tarkoitus saattoi olla toinen kuin nykyaikana ja matkan teko tietysti hitaanpaa. Tämä näyttely valaisee hienosti keskiajan pyhiinvaelluksia.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

Linkkejä:
Museokeskus Vapriikki


7. elokuuta 2015

Tampereen taidemuseo ja vuoden nuori taiteilija 2015

Kävin katsomassa Tampereen taidemuseossa vuoden nuori taiteilija 2015 Ville Anderssonin näyttelyn. Ville Andersonin taide on moni-ilmeistä, ja usein katsoja joutuukin pohtimaan mistä on kyse. Hänen teoksensa ovat usein myyttisiä, poikkitaiteellisiaja ja kuin unimaailmasta otettuja. Hän osaa leikitellä kuvataiteen tekniikoilla ja onnistuu siinä, kuten maalaukset, valokuvat ja piirustukset osoittavat. Ville hakee teoksiinsa aiheita esimerkiksi kirjallisuudesta.

Tämän näyttelyn teokset pureutuvat ihmiselämään mielenkiintoisesti. Herää ajatus että emme tiedä koko totuutta elämästä, tämä näkyy etenkin teoksissa joissa peitetään silmät tai vartalo ovelasti vaatteilla. Näyttelyssä on mielestäni mystinen, odottava ja tunteisiin vetoava tunnelma.

Tereisin
Hannu Hirsivuori