10. joulukuuta 2017

Kääntyvä veistos

Sain inspiraation jatkaa puuveistoksen tekoa jonka esittelin Hämeen Sanomien haastattelun yhteydessä 5.7.2017. Työnimi veistokselle on humanoidi, nimi saattaa vaihtua myöhemmin. Olen edistynyt veistoksen tekemisessä ja lisännyt siihen koivukiekon, jota voi pyörittää akselin varassa jalustan päällä, joten veistos on käännettävissä eri suuntiin.


Veistos alkaa muotoutua sen tapaiseksi jota olen ajatellutkin, mutta on se kuitenkin vielä kesken eräinen.



Veistospuuna olen käyttänyt koivua, mikä sopii mielestäni Suomi 100 -juhlavuoteen, onhan koivu Suomen kansallispuu.

Hämeen Sanomat, Just -liite, 5.7.2017
Hannu Hirsivuoren haastattelu aukeamalla B2-B3
"Hannu Hirsivuorien naivistiset puuveistokset ovat hauskoja ja terapeuttisia"

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

7. marraskuuta 2017

Manun Juju

Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12.5 2017. Hän oli Suomen presidentti kaksi perättäistä kautta vuosina 1982-1994, ja sitä ennen hän hoiti presidenti tehtävää jo vuoden 1981 lopulla Presidentti Urho Kekkosen sairastuttua.

Kunnioituksesta Presidentti Mauno Koivistoa kohtaan tein hänestä lentopalloilija-puuveistoksen jonka nimi on Manun Juju, sillä hän osasi lentopallossa jujuttaa. Arvelen että Mauno Koivistosta tehdään Suomessa vielä useita näköispatsaita, itse halusin kuvitella Mauno Koiviston nuorena lentopalloilijana ennen hänen poliittista uraa, veistos on tehty huumori silmäkulmassa.


Lentopallo oli hänelle tärkeä kuntoilun muoto, hän aloitti lentopallon pelaamisen jo nuoruudessaan. Vanhemmalla iällä hän pelasi lentopalloa tunnetussa Sikariporras-joukkueessa.

Hän sanoi jossain haastattelussa että; Lentopallossa on kiva tehdä pieniä jekkuja vaikkein muutoin haluaisi ilkeillä.




Tietoja vesitoksesta:
Korkeus 80 cm ja paino 12,5 kg.
Maalattu petsi- ja okraväreillä.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

9. lokakuuta 2017

Tampere-päivän vietto

Tampere-päivää vietetään vuosittain lokakuun alussa, kaupungin perustamisen kunniaksi. Tarjolla on esimerkiksi monenlaista kultuuritapahtumaa.

Tampere juhli 238 -vuotispäiväänsä 29.9-1.10. Tänä vuonna vapaa pääsy oli yli sataan tapahtumaan tai paikkaan. Itse tutustuin historialliseen Hatanpään Kartanon päärakennukseen ja sen ympäristössä oleviin kartanopuiston ruusutarhaan ja arboretumiin.


Kartano on ollut Tampereen kaupungin omistuksessa vuodesta 1913 asti. Se sijaitsee Pyhäjärven rannalla, kävely ja pyörätiet kulkevat aluella. Keskustasta on matkaa noin 2 kilometriä. Historia ulottuu aina 1690 luvulle. Wikipediassa ja kirjoissa on mielenkiintoista tietoa kartanon vaiheista. Päärakennus on nykyisin suosittu juhla- ja kokouspaikka. Päärakennuksen eteisen pylväiköt ovat kauniit, harvoin olen vastaavaa nähnyt Suomessa.



Kartanon arvohuonekalut on siirretty muualle, ja kalustetusta kartanohuoneista on vain valokuvia opastustaulussa, alla pari kuvaa niistä. Valokuvat antavat hieman kuvaa 1800-luvun sisustustyylistä.



Hatanpään kartanoalue on tutustumisen arvoinen paikka. Alueella käy paljon Tamperelaisia ja turisteja tutustumassa arboretumiin ja ruusutarhaan.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

14. syyskuuta 2017

Suomi sata vuotta

Eloa itsenäisessä Suomessa on taideyhdistys Elo ry:n Suomi 100 -vuotta juhlanäyttely.

Näyttelyyn toi teoksia 32 yhdistyksen jäsentä, myös itse olen mukana, teoksia näyttelyssä on yhteensä 77 kpl. Näyttelyn jyrytti kuvataiteilija Erno Peltonen.

Siteeraus osasta Erno Peltosen kirjoittamasta jyrytys arvioinnista;  
Näyttelyteoksista kuultaa läpi kotiseudun tärkeys, yksilön suhde omaan ympäristöönsä ja kotipaikkaansa koetaan merkittäväksi osaksi itsenäisyyden ajatusta. Esimerkkinä voisi mainita Irja Niemisen ja Eila Jokisen teokset joissa maisemallisuus yhdistyy kotikaupunkiimme Tampereeseen, sen vesistöihin ja kaupunkikuvaan.

Lisäksi Erno Peltonen nosti esille Tarja Bruunin huovutustyöt ja niiden maisemaaiheet. Alla kuvia töistä.

Tarja Bruun, Aurora Borealis, (huovutus 2017)

Tarja Bruun, Lappi syksyn väreissä, (huovutus 2017)

Ajattomaan suomalaisuuteen yhdistyy Juha Pehkurin teos Metsässä, jolle Erno Peltonen antoi erityis maininnan.


Itse ihastuin Pirjo Koon teokseen Kevättuulessa kotimaahan, (öljy 2017)


Elolaiset onnittelevat myös kortein itsenäistä Suomea.

Suosittelen näyttelyä, se on mukava piristys ruiske syksyn harmauteen.


Eloa itsenäisessä Suomessa
Taideyhdistys Elo ry:n Suomen 100-vuotisjuhlanäyttely

9.9 - 1.10.2017
ti-su klo 12-18

Haiharan taidekeskus, Talli
Haiharankatu 30


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

3. syyskuuta 2017

Mummu ja puhelin

Olen huomannut tuttavapiirissäni usemman varttuneemman henkilön joilla on vaikeuksia oppia nykyajan koneeiden käyttöä ja toiminta mahdollisuuksia, itseni mukaan lukien. Monesti esim. useat älypuhelimen tarjoamat mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Sain idean  tehdä puureliefin, jossa mummu ihmettelee miten saisin otettua selfie kuvan.


Minulla oli varastossa vuosia sitten kaiverrettu mäntypahka, jossa oli valmiina poimuja ja juonteita. Ne sopivat mielestänit mainiosti vanhemman ihmisen kasvoiksia ja ylävartaloksi.


Mummu on vuoteessa, ja niskatyyny tukee niskaa


Annoin reliefille nimeksi arkikielellä; Osaispa selfata.

Muun puumateriaalin käyttö reliefissä: Shaali-peite ja vuodevaatteet on mäntypuusta, käsi on koivupuuta ja älypuhelin leppäpuuta, Maalatttu petsiväreillä.



Reliefin mitat: korkeus 50 cm ja leveys 35cm, paino 3,5 kg. Reliefissä on takana seinäripustuslanka.


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

14. elokuuta 2017

Retki Laukon kartanoon

Teimme ystävien kanssa kesäretken Laukon kartanoon Vesilahdelle. Kartano on nykyisin auki yleisölle, se tunnetaan historiastaan joka ulettuu aina 1400 luvulle asti.

Suurimillaan Laukon kartanon tilukset olivat 1800 luvulla 30000 hehtaaria. Historian tunnetuin omistaja on ollut Kurjen suku, joka omisti kartanon vuoteen 1817 asti. Wikiperiassa kerrotaan että kansan tarun mukaan Pirkkalalaispäälikkö Matti Kurki sai 1200 luvulla Laukon läänitykseksi Ruotsin kuninkaalta, kiitokseksi taisteluista Tanskaa vastaan sekä Lapin valloittamisesta.

Kartanon omistaa nykyisin Lagerstam-suku. Olimme tällä kertaa kiinnostuneita taiteesta. taidenäyttelyt ovat Päärakennuksessa ja Puutarhurin talossa. Kävimme Päärakennuksen taidenäyttelyssä jossa on esillä mm.historiallisia ja kookkaita reskoja, maalauksia, veistoksia ja arvohuonekaluja.

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoisia maalauksia, alla muutamia kuvia näyttelyn maalauksista.

Helge Dahlman "Nuori nainen" 1955

Juho Rissanen "Laukon hevosia" 1936

Emil Rautala "Aleksi Kurki" 1931

Albert Edelfelt "Pariisilaismalli" 1885

Kesäretki Laukon kartanoon oli onnistunut vaikka paljon jäi vielä katsomatta veistoksia ja ympäristöä, voin ilolla suositella Laukon kartanoon tutustumista.


Laukon kartano
www.laukonkartano.fi

 Avoinna kesävieraille:
19.–20.8. klo 11-17
26.–27.8. klo 11-17


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

19. heinäkuuta 2017

ART Majaalahti 2017 -taidenäyttely

ART Majaalahti 2017 -taidenäyttely kangasalalla kauniissa maalaismaisemassa Länkelmäveden rannalla. Mukana näyttelyssä on 14 taiteilijaa ja teoksia arviolta 150-200. Sain kunnian myös itse olla mukana taiteilijana.

Tämä on on 11:sta kesänäyttely Majaalahdessa. Näyttely kompleksi käsittää kokonaisuudessaan viisi eri näyttelyhuonetta. Tämä on erilaisten taidesuuntien ja tekniikoiden näyttely. Mukana on mm. kuvataidetta, kalligrafiaa, valokuvia, keramiikkaa ja puunveistoa.

Muutama kuvapoiminta näyttelystä:

Urko Kähkönen, Mystiko Red & Gold (2015), akryyli, lyöntimetalli

Sanna Paus, Trust For the Future (2017), akryyli

Helena Päivinen, Rapsutus (2011), Öljyväri


Näyttely on mielestäni yksi hienoimmista kesänäyttelykohteista. Näyttelypaikka on idyllinen ja viihtyisä. Tampereelta on matkaa vain noin 27 kilometriä.

Osoite: Majaalahdentie 204, Kangasala
Avoinna:  28.6.-6.8 .2017, ke-su klo 14-18


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

4. heinäkuuta 2017

Torttuja ja muuta hauskaa

Torttuja ja muuta hauskaa -näyttelyn avajaisia vietettiin 26.6.2017 Runebergin mökissä Tampereella.

Kutsuvieraita oli mukavasti, ei paljon enempää olisi mahtunutkaan tähän pieneen mökkiin, jossa suomalainen runoilija, opettaja, ja toimittaja Johan Ludvig Runeberg asui yhden kesän vuonna 1834.

Tämä on meidän kolmen naivistin yhteisnäyttely, teemme kaikki erilaista naivismi taidetta. Näyttelyn taiteilijat ovat lasitaiteilija Margit Hakanen, erikoisista massoista pienoisveistoksia tekevä Christian Jutte ja kummallisia puuveistoksia väsäävä Hannu Hirsivuori. Uskoisin että katsoja kyllä innostuu ja ihastuu monestakin teoksesta. Alla kuvia näyttelyn avajaisista.







Torttuja ja muuta hauskaa
Naivistien yhteisnäyttely Runebergin mökissä 27.6 - 23.7 2017

Haiharan taidekeskus
Haiharankatu 30, Tampere
Bussi 10 päätepysäkki

Avoinna :
ti 13-17
ke-su 12-18
ma suljettu

Terveisin:
Hannu Hirsivuori

16. kesäkuuta 2017

Haiharan tallin näyttely

Pirka-Hämeen Kuvataiteilijoiden vuosinäyttelyn Löytöretki jyrytti taidemaalari Tuija Suutari. Näyttelyyn hyväksyttiin 70 teosta 36:lta taiteilijalta. Avajaiset pidettiin 9.6, paikalla oli paljon taiteenystäviä ja suurin osa näyttelyn taiteilijoista.

Näyttelyn avajaisisissa Pirkka-Hämeen Kuvataiteilijoiden puheenjohtaja Sirkka-Liisa Virtanen kiitti sekä näyttelyn ripustajia ja talkoolaisia näyttelyn pystyttämisestä, että taiteilijoita osallistumisesta meille tärkeään näyttelyyn. Näyttely on minusta korkeatasoinen ja avajaisten kutsuvieraatkin tuntuivat tykkäävän. Alla muutamia kuvia näyttelyn teoksista:

Tarja Inkovaara, Judith Lucas Cranadin mukaan (2016), öljy

Arja Krossbeck-Juhola, Silmu (2017), akryyli

Tarja Auttila, Hedelmäcocktail (2017), öljy

Suosittelen käymään näyttelyssä, vieressä oleva Haiharan puisto on myös tutustumisen arvoinenpaikka.


Löytöretki -näyttely
Haiharan taidekeskus, Talli
Haiharankatu 30, Tampere

Avoinna ti-su klo 12-18
Juhannuksena suljettu


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

29. toukokuuta 2017

Kesä ja Iittalan Naivistit 2017

Jo 29 Naivistit Iittalassa -näyttely! Satojen tarinoiden kesä avajaiset pidettiin 19.5.2017. Ilma oli lämmin ja aurinko paistoi taivaalla. Avajaisissa oli ilo tavata niin uusia kuin vanhojakin naivismin ystäviuä, sekä taiteilija kolleegoja.

Näyttely on koottu 48 taiteilijan teoksista joita on esillä yhteensä useampi sata. Esillä on maalauksia, keramiikkaa, lasi- , puu-, metalli- ja sekatekniikka teoksia. Näyttely on monivivahteinen mutta useassa teoksessa on teemana Suomi 100-vuotta.

Kesänäyttelyn yhteydessä on myös Martti Lehdon (1933-2016) muistonäyttely. Hän oli mukana Naivisti näyttelyssä yhteensä 15 kertaa.

Lehto Martti, Rantakivellä (1999), öljyväri, yksityiskokoelma

Kuraattori Hannu Castrén on koonnut hienon kattauksen Suomen nykynaivismista näyttelyyn. Jokainen näyttelyvieras varmasti löytää näyttelystä jotain fantastista ja ihmeteltävää. Alla joitain poimintoja näyttelystä.

Pulkkinen Asta, Menneet maailmat (Worlds gone by), tempera

Lehtonen Kauko, Suomi-vaarin elvytys (Reiviving grandpa Finland, 2017), öljyväri

Vuorinen Aimo, Kaksin kaunihimpi, (The More the merrier, 2017), akryyli

Hämeen sanomien kesälehdessä on hieno artikkeli näyttelystä
Kannessa komeilee oma teokseni Suomi-Fani, joka on esillä näyttelyssä.
Artikkeli näyttelystä löytyy lehden sivulta 56.
Linkki digilehteen

Naivistit Iittalassa, Satojen tarinoiden kesä
Avoinna joka päivä klo 10-19
(20.5 - 20.8.2017)

Iittalan vanha puukoulu
Hollaajantie 2, 14500 Iittala




Terveisin,
Hannu Hirsivuori

7. toukokuuta 2017

Runebergin torttu

Sain ystävältäni vihjeen tehdä Runebergin tortun puusta. Pyörittelin ajatusta mielessäni ja löysin varastosta tarkoitukseen sopivan koivupölkin. Kuorin pölkin ja Runebergin tortun aihio oli valmis.


Runebergin päivä oli 5.2, mutta meillä on tulossa yhteisnäyttely Runebergin mökissä, Haiharan taidekeskuksessa, joten torttu sopii myös tähän tähän tapahtumaan.

Teos on nyt valmistunut ja kyseessä saattaa olla suurin koskaan puusta leivottu Runebergin torttu. Korkeus: 19 cm, halkaisija: 16 cm. Torttu on tehty koivupuusta ja -purusta, maalattu petsiväreillä.



27.6-23.7.2017
Runebergin mökki
Haiharan taidekeskus, Tampere

Yhteisnäyttely
Margit Hakanen, Hannu Hirsivuori ja Christian Jütte

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

17. huhtikuuta 2017

Outoja eläimiä (Sulo ja Satu)

Uusia eläimiä nähty Suomessa:


Tein puureliefin jossa on kaksi eläintä, annoin teokselle nimen Sulo ja Satu.

Kehystin reliefin, mutta nämä eläimet eivät meinaa pysyä kehyksissä, vaikka se on vuodattu mukavaksi purulla, he ovat tietenkin kiinnostuneita uudesta ympäristöstä. Olisiko mahdollista että ilmaston lämpeneminen on tuonnut nämä uudet eläimet Suomeen.





Teos on tehty koivupuusta, jalopuusta, koivun sahauspurusta ja koivun tuohesta, maalattu petsiväreillä. Kehys on tehty mäntypuusta, kehyksen mitat ovat 480 mm x 260 mm.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

30. maaliskuuta 2017

Monipuolinen puutaidenäyttely Lahden taidemuseossa

Kävimme porukalla Tampereelta katsomassa milenkiintoisen näyttelyn Lahden Taidemuseossa.  Takaisin puuhun -näyttely on vakuuttavan tasokas, kaikki taiteilijat ovat onnistuneet osoittamaan taitonsa ja monipuolisuutensa. Teokset ovat hienoja oivalluksia, joista näkee että puu todella taipuu moneksi.

Näyttelyn taiteilijat ovat; Jasmin Anoschkin, Mauno Hartman, Terhi Kaakinen , Pasi Eerik Karjula, Kalle Mustonen, Riku Riippa, Hanna Vahvaselkä ja jussi Valtakari.

Alla muutamia poimintoja näyttelystä.

Hanna Vahvaselkä. Tiramisu 2017. Sekatekniikka ja installaatio.
- Tämä on taitavasti tehty ja sommiteltu kokonaisuus

Jasmin Anoschkin. Kylpy 2008.
- Minusta tämä on leppoisan naivistinen, iloinen ja leikittelevä teos kuten hänen kaikki tämän näyttelyn teokset.

Terhi Kaakinen. Moi/Hi 2016.
- Kiinnostavaa nähdä tämäntyyppisiä ilmeikkäitä lapsiveistoksia ja miten mukavasti on saatu tunteet näkyviin, helppoa se ei ole, itsekin puuveistoksia tekevänä tiedän sen.

Jussi Valtakari. Varasydän pakkasessa 2011.
- Aiva upea, kuten kaikki tämän näyttelyn hänen pienoisveistoksensa (noin 20cm korkeita). Pienoisveistoksen teko vaatii erikoistaitonsa.


Näyttely on mukava poikkeus siinä mielessä että kaikki teokset on tehty puusta. Suosittelen menemään katsomaan!

Lahden Taidemuseo
Takaisin puuhun

Avoinna (24.2-14.5.2017)
ti-pe 9-17
la-su 11-16

Osoite: Vesijärvenkatu 11, 15140 Lahti


Terveisin,
Hannu Hirsivuori