30. maaliskuuta 2017

Monipuolinen puutaidenäyttely Lahden taidemuseossa

Kävimme porukalla Tampereelta katsomassa milenkiintoisen näyttelyn Lahden Taidemuseossa.  Takaisin puuhun -näyttely on vakuuttavan tasokas, kaikki taiteilijat ovat onnistuneet osoittamaan taitonsa ja monipuolisuutensa. Teokset ovat hienoja oivalluksia, joista näkee että puu todella taipuu moneksi.

Näyttelyn taiteilijat ovat; Jasmin Anoschkin, Mauno Hartman, Terhi Kaakinen , Pasi Eerik Karjula, Kalle Mustonen, Riku Riippa, Hanna Vahvaselkä ja jussi Valtakari.

Alla muutamia poimintoja näyttelystä.

Hanna Vahvaselkä. Tiramisu 2017. Sekatekniikka ja installaatio.
- Tämä on taitavasti tehty ja sommiteltu kokonaisuus

Jasmin Anoschkin. Kylpy 2008.
- Minusta tämä on leppoisan naivistinen, iloinen ja leikittelevä teos kuten hänen kaikki tämän näyttelyn teokset.

Terhi Kaakinen. Moi/Hi 2016.
- Kiinnostavaa nähdä tämäntyyppisiä ilmeikkäitä lapsiveistoksia ja miten mukavasti on saatu tunteet näkyviin, helppoa se ei ole, itsekin puuveistoksia tekevänä tiedän sen.

Jussi Valtakari. Varasydän pakkasessa 2011.
- Aiva upea, kuten kaikki tämän näyttelyn hänen pienoisveistoksensa (noin 20cm korkeita). Pienoisveistoksen teko vaatii erikoistaitonsa.


Näyttely on mukava poikkeus siinä mielessä että kaikki teokset on tehty puusta. Suosittelen menemään katsomaan!

Lahden Taidemuseo
Takaisin puuhun

Avoinna (24.2-14.5.2017)
ti-pe 9-17
la-su 11-16

Osoite: Vesijärvenkatu 11, 15140 Lahti


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

9. maaliskuuta 2017

Suomi-veistos

Jatkoa blogitekstille; Kaksiosainen veistos
(julkaistu 1.12.2016)

Veistos on nyt valmis ja sen nimi on Suomi-fani. Se kuvaa Suomi 100-vuotis itsenäisyyden juhlavuotta. Suomi-fanilla on kädessään Suomi 100 vuotta -kyltti ja Suomen lippu.


Tietoja veistoksesta:
  • Päämateriaalina koivupuu, lakkiin lisätty koivutuohikoristelu, sininen tekstiili juhla-asuna.
  • Veistos on maalattu petsiväreillä
  • Vesitos painaa noin 15 kg
  • korkeus: 55 cm, läpimitta: 40 cm, kädet ulospäin: 15 cm

Teoksella haluan ylistää koivupuuta ja koivun tuohta, ne ovat olleet minulle tärkeitä veistosmateriaaleja. Eikä pidä unohtaa koivun merkitystä Suomen itsenäisyyden alkuaikoina; koivupuuta ja sen tuohta käytettiin monella lailla hyödyksi varsinki maaseudulla. Tuohesta tehtiin mm. kantokoreja, kasseja, tuohkisia, kenkiä ja lakkeja. Koivupuusta taas tehtiin nuijia, saaveja vispilöitä, lusikoita, kauhoja jne. Lisäksi tuoreesta koivusta saadaan sokeria mahlan muodossa. Koivu oli tärkeä materiaali aikoinaan, kun rauta ja muovi olivat kalliita vaihtoehtoja.


Terveisin,
Hannu Hirsivuori