Kävimme porukalla Tampereelta katsomassa milenkiintoisen näyttelyn Lahden Taidemuseossa. Takaisin
puuhun -näyttely on vakuuttavan tasokas, kaikki taiteilijat ovat
onnistuneet osoittamaan taitonsa ja monipuolisuutensa. Teokset ovat
hienoja oivalluksia, joista näkee että puu todella taipuu moneksi.
Näyttelyn taiteilijat ovat; Jasmin Anoschkin, Mauno Hartman, Terhi Kaakinen
, Pasi Eerik Karjula, Kalle Mustonen, Riku Riippa, Hanna Vahvaselkä ja jussi
Valtakari.
Alla muutamia poimintoja näyttelystä.
Hanna Vahvaselkä. Tiramisu 2017. Sekatekniikka
ja installaatio.
- Tämä on taitavasti tehty ja sommiteltu kokonaisuus
Jasmin Anoschkin. Kylpy 2008.
- Minusta tämä on leppoisan naivistinen, iloinen ja leikittelevä teos kuten
hänen kaikki tämän näyttelyn teokset.
Terhi Kaakinen. Moi/Hi 2016.
- Kiinnostavaa nähdä tämäntyyppisiä ilmeikkäitä lapsiveistoksia ja miten
mukavasti on saatu tunteet näkyviin, helppoa se ei ole, itsekin
puuveistoksia tekevänä tiedän sen.
Jussi Valtakari. Varasydän pakkasessa 2011.
- Aiva upea, kuten kaikki tämän näyttelyn hänen pienoisveistoksensa (noin
20cm korkeita). Pienoisveistoksen teko vaatii erikoistaitonsa.
Näyttely on mukava poikkeus siinä mielessä että kaikki teokset on
tehty puusta. Suosittelen menemään katsomaan!
Lahden Taidemuseo
Takaisin puuhun
Avoinna (24.2-14.5.2017)
ti-pe 9-17
la-su 11-16
Osoite: Vesijärvenkatu 11, 15140 Lahti
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
30. maaliskuuta 2017
9. maaliskuuta 2017
Suomi-veistos
Jatkoa blogitekstille; Kaksiosainen veistos
(julkaistu 1.12.2016)
Veistos on nyt valmis ja sen nimi on Suomi-fani. Se kuvaa Suomi 100-vuotis itsenäisyyden juhlavuotta. Suomi-fanilla on kädessään Suomi 100 vuotta -kyltti ja Suomen lippu.
Tietoja veistoksesta:
Teoksella haluan ylistää koivupuuta ja koivun tuohta, ne ovat olleet minulle tärkeitä veistosmateriaaleja. Eikä pidä unohtaa koivun merkitystä Suomen itsenäisyyden alkuaikoina; koivupuuta ja sen tuohta käytettiin monella lailla hyödyksi varsinki maaseudulla. Tuohesta tehtiin mm. kantokoreja, kasseja, tuohkisia, kenkiä ja lakkeja. Koivupuusta taas tehtiin nuijia, saaveja vispilöitä, lusikoita, kauhoja jne. Lisäksi tuoreesta koivusta saadaan sokeria mahlan muodossa. Koivu oli tärkeä materiaali aikoinaan, kun rauta ja muovi olivat kalliita vaihtoehtoja.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
(julkaistu 1.12.2016)
Veistos on nyt valmis ja sen nimi on Suomi-fani. Se kuvaa Suomi 100-vuotis itsenäisyyden juhlavuotta. Suomi-fanilla on kädessään Suomi 100 vuotta -kyltti ja Suomen lippu.
Tietoja veistoksesta:
- Päämateriaalina koivupuu, lakkiin lisätty koivutuohikoristelu, sininen tekstiili juhla-asuna.
- Veistos on maalattu petsiväreillä
- Vesitos painaa noin 15 kg
- korkeus: 55 cm, läpimitta: 40 cm, kädet ulospäin: 15 cm
Teoksella haluan ylistää koivupuuta ja koivun tuohta, ne ovat olleet minulle tärkeitä veistosmateriaaleja. Eikä pidä unohtaa koivun merkitystä Suomen itsenäisyyden alkuaikoina; koivupuuta ja sen tuohta käytettiin monella lailla hyödyksi varsinki maaseudulla. Tuohesta tehtiin mm. kantokoreja, kasseja, tuohkisia, kenkiä ja lakkeja. Koivupuusta taas tehtiin nuijia, saaveja vispilöitä, lusikoita, kauhoja jne. Lisäksi tuoreesta koivusta saadaan sokeria mahlan muodossa. Koivu oli tärkeä materiaali aikoinaan, kun rauta ja muovi olivat kalliita vaihtoehtoja.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
25. helmikuuta 2017
Maalisuoralla -taidenäyttely
Näyttelyssä saa monipuolisen kuvan urheilusta ja minkälaisia
tuntemuksia se herättää. Näyttelyssä on mukana 17 taiteilijaa ja 41 yhteensä
teosta. Olen myös itse mukana näyttelyssä yhdellä teoksella. Näyttelyn teokset ovat kokonaisuus niin urheilua kuin tunteita urheilusta, taiteilijoiden kuvaamana.
Urheiluun kuuluu mm. päämäärän asettamista, ihmisten kohtaamista, itsensä voittamista ja ylittämistä, eikä pettymyksiltäkään voi vältty. Teoksissa on havaittavissa monenlaisia mielipiteitä urheilusta.
Maalisuoralla -näyttely on samanaikaisesti Lahden Maailmanmestaruus hiihtojen aikaan, toivoisin kisavieraiden ja urheilijoiden löytävän myös taidenäyttelyyn. Näyttely on osa Lahti-Desing viikkoa.
Näyttelyn ovat jyryttäneet muotoilija Helena Lehtinen sekä kuvataiteilijat Ihana Havo ja Ville-Veikko Viikilä.
Maalisuoralla -näyttely
Galleria Uusi Kipinä
kymintie 1, Lahti
Avoinna:
22.2.-12.3 2017
ti- pe 12-18 , la-su 12-16
auki myös maanantaina 27.2.2017 kello 12-18
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
//
Näyttelystä on julkaistu pari uutisartikkelia:
Etelä-Suomen Sanomat, 23.2.2017
"Kipinän kuvataiteilijat ryhtyivät urheilullisiksi: Terve mieli se olla pitää taiteilijankin ruumiissa"
Uutisartikkeli (www)
Uusi Lahti, 25.2.2017
"Itsensä ylittämisen kuvia"
Näköislehti (www)
Etelä-Suomen Sanomat, 28.2.2017
Artikkeli Maalisuoralla -taidenäyttelystä.
"Näyttelyarvio: Ei vain lahtelaista talviurheiluhypeä - Maalisuoralla-näyttelyn teoksissa ote urheilulajeihin on kriittinen"
Uutisartikkeli (www)
Urheiluun kuuluu mm. päämäärän asettamista, ihmisten kohtaamista, itsensä voittamista ja ylittämistä, eikä pettymyksiltäkään voi vältty. Teoksissa on havaittavissa monenlaisia mielipiteitä urheilusta.
Maalisuoralla -näyttely on samanaikaisesti Lahden Maailmanmestaruus hiihtojen aikaan, toivoisin kisavieraiden ja urheilijoiden löytävän myös taidenäyttelyyn. Näyttely on osa Lahti-Desing viikkoa.
Näyttelyn ovat jyryttäneet muotoilija Helena Lehtinen sekä kuvataiteilijat Ihana Havo ja Ville-Veikko Viikilä.
Maalisuoralla -näyttely
Galleria Uusi Kipinä
kymintie 1, Lahti
Avoinna:
22.2.-12.3 2017
ti- pe 12-18 , la-su 12-16
auki myös maanantaina 27.2.2017 kello 12-18
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
//
Näyttelystä on julkaistu pari uutisartikkelia:
Etelä-Suomen Sanomat, 23.2.2017
"Kipinän kuvataiteilijat ryhtyivät urheilullisiksi: Terve mieli se olla pitää taiteilijankin ruumiissa"
Uutisartikkeli (www)
Uusi Lahti, 25.2.2017
"Itsensä ylittämisen kuvia"
Näköislehti (www)
Etelä-Suomen Sanomat, 28.2.2017
Artikkeli Maalisuoralla -taidenäyttelystä.
"Näyttelyarvio: Ei vain lahtelaista talviurheiluhypeä - Maalisuoralla-näyttelyn teoksissa ote urheilulajeihin on kriittinen"
Uutisartikkeli (www)
30. tammikuuta 2017
Iltapäivä Sara Hildenin Taidemuseossa
Olin katsomassa Elävä kokoelma -näyttelyn viimeisenä
aukiolopäivänä 22.1 2017. Näyttely oli koottu Sara Hildenin säätiön kokelmista. Näyttely oli monipuolinen kattaus modernismin klassikoista ja
nykytaiteen suomalaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden
teoksista. Muutamia mielenkiintoisia suomalaisia taiteilijoita
mainittakoon Helene Schjerfbeck, Erik Enroth ja Jyrki
Siukonen. Ulkomaisista kuuluisia taiteilijoita mainittakoon Pablo
Picasso, Pierre Bonnard, Josef Albers, Alberto Giacometti, Lucio Fontana,
Germaine Richier ja Joan Miro.
Näyttely oli mukava sekoitus modernismin klassikoista, käsitetaiteesta, kuvanveistosta ja nykytaiteesta. Minusta näyttelyn parasta antia oli Pablo Picasson Lasi ja Viulu -hiili ja sanomalehtipaperi kollaasi. Näin ensimmäistä kertaa Pablo Picasson teoksen
Germaine Richier oli ranskalainen kuvanveistäjä (1902 - 1959). Hänen teoksensa Heinäsirkka (valmistettu bronssista) jäi hyvin mieleen. Tuntuu kuin veistos irtoaisi alustastaan, sillä siinä on hieno liikkeen asento.
Erik Enrothin teos Manhattan -öljy kovalevylle on siitä mielenkiintoinen, että siitä näkee millaisia tornitaloja oli jo silloin New Yorkissa. Erik Enrothtia voidaan ainakin osittain pitää tamperelaisena taiteilijana, sillä hän oli avioliitossa taidemuseon perustajan Sara Hildenin kanssa vuosina 1949- 1962.
Näyttely oli virkistävä kokemus, ja toivoisin useammin säätiön oman kokoelman teoksia esille.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Näyttely oli mukava sekoitus modernismin klassikoista, käsitetaiteesta, kuvanveistosta ja nykytaiteesta. Minusta näyttelyn parasta antia oli Pablo Picasson Lasi ja Viulu -hiili ja sanomalehtipaperi kollaasi. Näin ensimmäistä kertaa Pablo Picasson teoksen
Germaine Richier oli ranskalainen kuvanveistäjä (1902 - 1959). Hänen teoksensa Heinäsirkka (valmistettu bronssista) jäi hyvin mieleen. Tuntuu kuin veistos irtoaisi alustastaan, sillä siinä on hieno liikkeen asento.
Erik Enrothin teos Manhattan -öljy kovalevylle on siitä mielenkiintoinen, että siitä näkee millaisia tornitaloja oli jo silloin New Yorkissa. Erik Enrothtia voidaan ainakin osittain pitää tamperelaisena taiteilijana, sillä hän oli avioliitossa taidemuseon perustajan Sara Hildenin kanssa vuosina 1949- 1962.
Näyttely oli virkistävä kokemus, ja toivoisin useammin säätiön oman kokoelman teoksia esille.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
4. tammikuuta 2017
Art Pispala Suuri Naivistinäyttely
Pispalan Naivistinäyttely järjestetään jo kymmenennen kerran, se on hieno saavutus!
Avajaiset pidettiin 2.1. Tapasin mukana olevista taiteilijoista Maija Kanervan ja Reijo Kivijärven. Minulla on mukana näyttelyssä uusin teokseni; Miljoona linnunpönttöä ja kummituseläin.
Meillä riitti avajaisissa paljon puhumista ja katsomista, sillä näyttelyssä on esillä noin 200 teosta, yhteensä kahdeltakymmeneltä taiteilijalta. Ja kun on kysymys naivistinäyttelystä, ovat teokset usein humoristisia. Olen varma että jokainen tässä näyttelyssä kävijä löytää jonkun teoksen joka saa naurattamaan tai hymyilemään. Mukana on myös teoksia joissa on piilohuumoria tai ironiaa. Iloisesta tunnelmasta päätellen katsojilla oli hauskaa.
Tämä näyttely tuo valoa tähän vuoden aikaan, vaikka päivät ovatkin vielä lyhyitä. Voin Suositella. Alla muutamia kuvia ja ajatuksia näyttelystä.

Minna Lehväslaiho; Iloinen talvipäivä
- Tässä teoksessa näen talven tuntua ja iloa
M. Bergqvist; Kauniita sanoja
- Viehättävä ja fantasiamainen
Matti Laine; Trapetistin aamiainen
- Tämä jos mikä saa hymyilemään
Jeroma Tabelli; Suomi neito
- Tähän voisi lisätä Suomi 100 vuotta. Hyvä valinta näyttelyyn.
Mari Liimatainen; Päiväkahvilla kupillinen kuumaa
- Hieno oivallus
Maija kanerva; Lentävä matto
- Ehkä kissa näkee unta matolla lentämisestä. Väriskaala on mielenkiintoinen. Hieno teos.
Art Pispala Suuri Naivistinäyttely
2.1 -31.1 2017
Osoite: Pispalan valtatie 13 A 1
Avoinna ma-pe 10-17 ja la 10-14, sunnuntaina suljettu.
Terveisin:
Hannu Hirsivuori
Avajaiset pidettiin 2.1. Tapasin mukana olevista taiteilijoista Maija Kanervan ja Reijo Kivijärven. Minulla on mukana näyttelyssä uusin teokseni; Miljoona linnunpönttöä ja kummituseläin.
Meillä riitti avajaisissa paljon puhumista ja katsomista, sillä näyttelyssä on esillä noin 200 teosta, yhteensä kahdeltakymmeneltä taiteilijalta. Ja kun on kysymys naivistinäyttelystä, ovat teokset usein humoristisia. Olen varma että jokainen tässä näyttelyssä kävijä löytää jonkun teoksen joka saa naurattamaan tai hymyilemään. Mukana on myös teoksia joissa on piilohuumoria tai ironiaa. Iloisesta tunnelmasta päätellen katsojilla oli hauskaa.
Tämä näyttely tuo valoa tähän vuoden aikaan, vaikka päivät ovatkin vielä lyhyitä. Voin Suositella. Alla muutamia kuvia ja ajatuksia näyttelystä.

Minna Lehväslaiho; Iloinen talvipäivä
- Tässä teoksessa näen talven tuntua ja iloa
M. Bergqvist; Kauniita sanoja
- Viehättävä ja fantasiamainen
Matti Laine; Trapetistin aamiainen
- Tämä jos mikä saa hymyilemään
Jeroma Tabelli; Suomi neito
- Tähän voisi lisätä Suomi 100 vuotta. Hyvä valinta näyttelyyn.
Mari Liimatainen; Päiväkahvilla kupillinen kuumaa
- Hieno oivallus
Maija kanerva; Lentävä matto
- Ehkä kissa näkee unta matolla lentämisestä. Väriskaala on mielenkiintoinen. Hieno teos.
Art Pispala Suuri Naivistinäyttely
2.1 -31.1 2017
Osoite: Pispalan valtatie 13 A 1
Avoinna ma-pe 10-17 ja la 10-14, sunnuntaina suljettu.
Terveisin:
Hannu Hirsivuori
23. joulukuuta 2016
Taidemuseoretki Helsinkiin
Kävin kiertämässä Helsingin Taidemuseossa kaksi näyttelyä.
Yayoi Kusama (1929) takautuva näyttely koostuu hänen merkittävimmistä teoksistaan joihin kuuluu maalauksia, veistoksia ja installaatioita. Kusama on Japanilainen hyvin tunnettu taiteilija joka on ollut paljon esillä mediassa. Taiteilijana hänet tunnetaan etenkin suurikokoisista teoksistaan, joissa katsoja ikäänkuin elää samassa mielikuvitusmaailmassa taiteilijan kanssa, tässä näyttelyssä on esillä monenlaista teoksia joissa on mukana peilejä. Kirkkaat värit ja pilkut ovat myös hyvin edustettuna, kuten myös hänen kuuluisat kurpitsansa. Näyttelyssä on esillä yli kahdensadan teoksen lisäksi videoita, performarssiin liittyviä teoksia, muoti ja design materiaalia. Näyttely antaa hyvän kuvan Kusman tuotannosta, ja oli antoisaa nähdä näin monipuolinen näyttely täällä Suomessa.
HAM / Yayoi Kusama -näyttely
Helsingin Taidemuseossa on myös suosikki taiteilijani Tove Janssonin pysyvä näyttely, jonka teema oli nyt "Julkiset teokset". Nämä teokset ovat olleet esillä julkisissa tiloissa mutta harvemmin taidenäyttelyissä. En ollut nähnyt moniakaan näistä aiemmin. Tämä avarsi jälleen kuvaani taiteilijasta, jonka lahjakkuutta ihailen suuresti. Tove Jansson tunnetaan maailmalla erityisesti Muumeista. Olen ymmärtänyt että Helsingin Taidemuseon Tove Jansson näyttely on pysyvä, mutta teemaltaan vaihtuva.
Helsingin Taidemuseo / HAM
www.hamhelsinki.fi
Yayoi Kusama: In Infinity -näyttely
7.10.2016 - 22.1.2017
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Yayoi Kusama (1929) takautuva näyttely koostuu hänen merkittävimmistä teoksistaan joihin kuuluu maalauksia, veistoksia ja installaatioita. Kusama on Japanilainen hyvin tunnettu taiteilija joka on ollut paljon esillä mediassa. Taiteilijana hänet tunnetaan etenkin suurikokoisista teoksistaan, joissa katsoja ikäänkuin elää samassa mielikuvitusmaailmassa taiteilijan kanssa, tässä näyttelyssä on esillä monenlaista teoksia joissa on mukana peilejä. Kirkkaat värit ja pilkut ovat myös hyvin edustettuna, kuten myös hänen kuuluisat kurpitsansa. Näyttelyssä on esillä yli kahdensadan teoksen lisäksi videoita, performarssiin liittyviä teoksia, muoti ja design materiaalia. Näyttely antaa hyvän kuvan Kusman tuotannosta, ja oli antoisaa nähdä näin monipuolinen näyttely täällä Suomessa.
HAM / Yayoi Kusama -näyttely
Helsingin Taidemuseossa on myös suosikki taiteilijani Tove Janssonin pysyvä näyttely, jonka teema oli nyt "Julkiset teokset". Nämä teokset ovat olleet esillä julkisissa tiloissa mutta harvemmin taidenäyttelyissä. En ollut nähnyt moniakaan näistä aiemmin. Tämä avarsi jälleen kuvaani taiteilijasta, jonka lahjakkuutta ihailen suuresti. Tove Jansson tunnetaan maailmalla erityisesti Muumeista. Olen ymmärtänyt että Helsingin Taidemuseon Tove Jansson näyttely on pysyvä, mutta teemaltaan vaihtuva.
Helsingin Taidemuseo / HAM
www.hamhelsinki.fi
Yayoi Kusama: In Infinity -näyttely
7.10.2016 - 22.1.2017
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
1. joulukuuta 2016
Kaksiosainen veistos
Sain inspiraation jatkaa keskeneräisen puuveistoksen tekoa, jonka nimi
on vielä keksimättä. Pari vuotta sitten sahasin kaadetun koivunpätkän kadeksi pölkiksi, ja tein niihin reiät jotta eivät halkeaisi ja kuoret irtoaisi.
Nyt sitten sain ajatuksen jatkaa työskentelyä pölkkien kanssa, kaiversin pölkit ontoiksi, jolloin pölkit myös kevenivät mukavasti. Tämän jälkeen otin käsittelyyn vain toisen onton pölkin.
Onttoon pölkiin menee sen sisälle mahtuva pienempi pölkki (kuvassa tuolin takana). Tässä vaiheessa on helpompi hahmottaa kokonaisuutta, kun on olemassa jotain konkreettista, eikä vain mieleen tullut idea. Sisäpuolella oleva pölkki on tärkeä osa veistosta.
Sisäpölkki voi olla näkyvillä tai piilossa. Naaman hahmottelin vain huvin vuoksi sisäpölkkiin, eli valmiina teos voi olla hyvinkin eri näköinen. Olen kokeillut jo erilaisia vaihtoehtoja miten jatkaa tämän veistoksen tekemistä. Yksi hyvä vaihtoehto on säilyttää ulkopinta kauniina koivupölkkinä.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Nyt sitten sain ajatuksen jatkaa työskentelyä pölkkien kanssa, kaiversin pölkit ontoiksi, jolloin pölkit myös kevenivät mukavasti. Tämän jälkeen otin käsittelyyn vain toisen onton pölkin.
Onttoon pölkiin menee sen sisälle mahtuva pienempi pölkki (kuvassa tuolin takana). Tässä vaiheessa on helpompi hahmottaa kokonaisuutta, kun on olemassa jotain konkreettista, eikä vain mieleen tullut idea. Sisäpuolella oleva pölkki on tärkeä osa veistosta.
Sisäpölkki voi olla näkyvillä tai piilossa. Naaman hahmottelin vain huvin vuoksi sisäpölkkiin, eli valmiina teos voi olla hyvinkin eri näköinen. Olen kokeillut jo erilaisia vaihtoehtoja miten jatkaa tämän veistoksen tekemistä. Yksi hyvä vaihtoehto on säilyttää ulkopinta kauniina koivupölkkinä.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)