Taruolento-Järvenhaltija

Sain valmiiksi "Taruolento-Järvenhaltija" -veistoksen. Haltija on kaiverrettu koivupahkasta, haltijan käsi, ihminen, karhu ja tikapuut ovat koivupuuta.  Possu ja vene ovat leppäpuuta. Tausta ja alusta ovat kuusipuuta. Veistos on maalattu petsiväreillä.

Teoksen mitat: korkeus 550 mm, pituus 450 mm, leveys 600 mm.

 

Tarina johdatukseksi teokseen: Haltija on nukkunut noin 300 vuotta, ja sillä välin on tapahtunut kaikkea kummallista. Haltijan nuijaan on rakennettu hyppylauta, jossa possu juuri odottaa jännitteyneenä hyppyvuoroa. Ihminen on jo hypännyt veteen ja karhu jäi kellimään järveen oman hyppynsä jälkeen.

Rannalta löytyy myös kanootti. Se on mukava kulkuväline vesistössä. Haltija näyttää lempeältä, ja tuskin on pelättävää vaikka hän juuri nyt heräisikin. Virtaus on kohtalaista, vettä tulee kallion kielekkeestä haltijan takaa ja virtaa pois jokea pitkin.  Veistoksen takana on salalokero salaisuuksia varten.

"Taruolento-Järvenhaltija" -veistoksen aikaisempia työvaiheita voi tarkastella helmikuussa 2016 julkaistusta blogi-tekstistä: Keskeneräinen taruolento

Terveisin:
Hannu Hirsivuori

Tutustuminen Kimmo Pyykkö -taidemuseoon Kangasala-talossa

Kangasala-talossa on pysyvä Kimmo Pyykö -taidenäyttely sekä vaihtuva näyttely, jossa on parhaillaan Raili Tangin näyttely. Mainittakoon että Kangasala-talo valittiin vuoden 2015 betonirakenteeksi.

Kimmo Pyykön taiteelle on varattu kolmas kerros. Katsottavaa on vaikka useammaksikin päiväksi. Pyykkö käyttää teoksissaan taitavasti eri materiaaleja kuten; alumiinia, pronssia, rautaa ja puuta tai näiden yhdistelmiä. Alumiini tuntuu olevan Pyykön suosikki materiaali, tästä kertoo esimerkiksi teos Jokin meissä (1975, alumiini).

 

Minua kiinnosti erityisesti puuveistokset, koska itse teen puuveistoksia. Esimerkiksi veistos Prinssi (2004) on mielestäni sopivasti mahtipontinen. Puulajia ei ole mainittu.

Kimmo Pyykkö teki yhteistyötä Presidentti Urho Kekkosen kanssa reliefi-teoksen; Niin on jos siltä näyttää (1975). Tekijä Urho Kaleva Kekkonen, assistenttinä Kimmo Pyykkö. Tällä teoksella on varmasti mielenkiintoinen tarina, ehkä Presidentti halusi kokeilla miten sujuu kuvanveisto. Materiaaleina on käytetty puuta, metallia ym. Kuvassa näkyy harmillisesti heijastumia.

Kimmo Pyykön tuotanto on laaja ja se jatkuu edelleen. Pyykkö on palkittu useaan kertaan taiteilijana. Näyttelyitä on ollut paljon niin kotimaassa kuin ulkomailla. 

Raili Tangin näyttely; Ilolla ja intohimolla on esillä Kangasala-talon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Esillä olevat teokset ovat usealta vuosikymmeneltä,värejä niissä on käytetty runsaasti. Teokset ovat isoja ja abstrakteja värimaalauksia. Teokset esittävät mielestäni ajatuksia, joista katsoja voi ammentaa mielikuvan. Alla teokset (okra) (1993, akryyli kankaalle) ja teos Oranssi kylpee keltaisessa (2005, Öljyväri kankaalle).

Raili Tang on tunnettu taiteilija niin kotimaassa kuin ulkomailla. Joulukuussa 2015 Raili Tangille  myönnettiin PRO Finlandia -mitali. Molempiin näyttelyihin kannattaa käydä tutustumassa. Näyttelyiden teokset synnyttävät katsojassa erilaisia ahaa-elämyksiä ja ajatuksia.

Terveisin,

Hannu Hirsivuori

Kimmo Pyykkö -taidemuseo 

Kuohunharjuntie 6, Kangasala

www.kangasala-talo.fi

Avoinna: 

ti–ke klo 11–17

to klo 11–19

pe–su klo 11–17

ma suljettu

Taidetta monikulttuurisin silmin

Hervanta Art Gallery, Taidetta monikulttuurisin silmin. Näyttelyssä näkyy erilaisia taidesuuntia klassisesta naivismiin. Esillä on mm. maalauksia, posliinimaalausta ja kuvanveistoa. Taiteilijat ovat lähinnä Hervannasta, tai lähikaupunginosista kuten minäkin. Mukana on myös maahanmuuttajia kahdeksasta eri maasta. Maahanmuuttajataiteilioiden teoksissa olen näkevinäni kotimaan kaipuuta, sillä maisemamaalauksissa esitetyt maisemat ovat aivan muualta kuin Suomesta. Näyttely on silmää hivelevän kaunis ja värikäs. Tässä muutama maistiainen näyttelystä:

Jaroma Tabellin positiivisuutta ja elämänuskoa esittävät naivistiset teokset ovat kuin unimaailmasta, niitä katsellessa tulee hyvä olo. Ensimmäisessä kuvassa Tabellin teos nimeltä Avoiminovin.

Ismat Iohan Ihumun teos Maisema-Landscape kuvaa mahtavaa maisemaa, jossa muutoin näyttää olevan kesäinen päivä, mutta vuoret ovat kauniin valkoiset. Kaunis teos, maisema lienee hänen kotimaastaan.

Svetlana Rannan teos Balettityttö näyttää lähes valokuvalta. Teoksen tunnelma ja värit ovat uskomattoman kauniit.

Näyttely sopii hyvin Duon kauppakeskukseen, ja uskon sen monipuolistavan Hervannan kulttuuritarjontaa. Näyttelyyn voi tulla rauhoittumaan ja katselemaan, tai jopa ostamaan taidetta.


Hervanta Art Gallery
"Taidetta monikulttuurisin silmin"

Kauppakeskus Duo
Pietilänkatu 2, Tampere

17.2-31.3.2016
Avoinna arkisin klo 13-19
ja la-su klo  12-17

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

Keskeneräinen taruolento

Tuli mieleen valoittaa keskeneräisen veistoksen tekovaihetta. Kuvissa koivupahkan kuoriminen ja kaiverrus. Aloin työstää koivupahkaa jota olin kuivatellut pitkän aikaa. Otin kuoren pois ja paljastin röpelöisen puupinnan. Kaiversin pahkaa sisäpuolelta nopeuttaakseni kuivumisprosessia.

Tässä pahkassa on omat hienot pinnanmuodot valmiina, joita en halunnut lähteä paljon muuttamaan. Kaiversin ja otin pois kuorikerrosta joka oli jäänyt pahkan ja puun väliin. Kaiveruuksen jälkeen pahkasta muodostui mielessäni aivan kuin taruolennon pää jonka suu on auki. Jatkoin edelleen kaivertamista, jolloin sain pahkaa myös kevennettyä huomattavasti. Näin sain hieman hahmoteltua mitä veistos esittäisi.

Aloitin myös toisen osan tekemisen tähän veistokseen koivupuusta. Se tulee esittämään olennon oikeaa kättä. Sovittelin taruolennon päätä ja kättä keskenään, vaikka tässä onkin vasta karkeasti työstetty kahta osaa tulevasta veistoksesta.

Minulla on jo visio valmiista teoksesta, kokonaisuus käsittää ehkä järven jossa taruolento oleskelee. Julkaisen kuvat vesitoksesta kun se valmistuu.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

ART-Pispala Naivisti näyttely 2016

Pakkasen keskellä Tampereen Pispalassa on ilo katsella naivisti taidetta tammikuun ajan. ART-Pispala Galleria on pieni mutta kodikas. Näyttelyssä on parinkymmenen eturivin naivistitaiteilijan teoksia Suomesta.

Edesmenneet taiteilijat Nikolai Lehto ja Martti Innanen ovat edustettuna näyttelyssä. Nykyisistä naivistitaiteilijoista osa on minulle tuttuja, kuten Tampereella asuvat Jeroma Tabell, Christian Jutte Maija Kanerva ja Hannu Riikonen. Seuraan heidän taidetta mielelläni. Kaikki he ovat eri tyylisiä ja eri tekniikalla taidetta tekeviä. Pohjanmaalla asuva Reijo Kivijärvi on taitava maalaismaiseman ja elämän kuvaaja. Katja Mesikämmenen eläin aiheiset teokset ovat kerrassaan hellyyttäviä.

Tässä pari kiinnostavaa taiteilija poimintaa näyttelystä. Annukka Grönlund teoksessa Salainen puutarha on lämminhenkinen kuvaus äidistä ja lapsesta kauniissa puutarhassa.

Matti Laine ja teos Iltahetki on harmooninen ja kaunis kuvaus mummusta keinutuolissa kissa sylissään, se tuo muistoja mieleeni omasta lapsuudestani.

Anita Baclund ja teos Ihanuus. Käsi kädessä, päät nojaa toisiinsa, kesäinen maisema, mikä väriloisto, kukkia, pilviä ja lintu lentää, ei kai voi muuta tarvitse kertoa.

Näyttelyssä näkee naivismin moniulotteisuuden. Näyttelyssä on esillä noin 200 teosta, joten eri taiteilijoita ja tekniikoita on hauska tutkia. Näyttelyssä on jokaiselle jotakin, suosittelen!


ART-Pispala
http://www.artpispala.fi/
Pispalanvaltatie 13A 1
Avoinna ma-pe 10-17, la 10-14, su 12-17

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

Kuuden taiteilijan Tammerkoski

Kävin museokäynnillä Tampereella Museokeskus Vapriikissa, katsomassa näyttelyn nimeltä; Kuuden taiteilijan Tammerkoski. Alla siteeraus näyttelyesitteestä:

Tammerkosken vesi, virta ja kaupunkia yhdistävät sillat ovat innoittaneet taiteilijoita tekemään näyttelyn merkittävästä kulttuurimaisemasta.

Näyttelyn ovat ideoineet ja toteuttaneet Anna Alapuro, Terhi Asumaniemi, Petri Nuutinen, Edwin Petrus Peeters, Marja pirilä ja Jaana Tyrmi.

Seuraavaksi muutamia ajatuksia näyttelystä. Marja Pirilän teos sarja; Vedet virtaavat lävitsemme (10 teosta), joka todella vangitsi virtaavan veden vaikutelman. Teokset näyttävät olevan veden sisällä, on aallokkoa, tyyntä, värivaihtelua, kimmellystä ja kuplia. Tuntuu kuin katselisi sumussa olevaa ihmistä, tai näkisi unta. Alaa tuntemattomana, mietin miten nämä kauniit teokset on tehty. Opastaulussa kerrotaan Marja Pirilä erikoistununeen Camera Obscura -menetelmään, siinäkö salaisuus?

Kiinnostava oli myös Anna Alapuron teos sarja: Koski (21 teosta). Taiteilija on kuvannut teoksissaan
koko Tammerkosken matkan, Pyhäjärvestä Näsijärveen. Virran varrelta oleellisia asioita taiteilija huomioimana. Tunnistin tuttuja katseen vangitsevia paikkoja.

Linkkejä:
Museokeskus Vapriikki

Ilmasoittokonsertti

Laitoin tekemäni ilmasoittajat vierekkäin ja kokeilin kokoonpanon järjestystä, tässä tapauksessa tärkeää oli miltä ne näyttävät yhdessä yleisöstä käsin katsoen ja stemmaako ne keskenään. Mielessäni tietenkin kuuntelin artiestien soittoa.

Järjestys johon ne lopulta päätyivät, on esitetty kuvassa yllä. Yleisöstä katsoen vasemmalla on ilmakitaransoittaja, keskellä ilmapianonsoittaja, ja oikealla ilmasaksofoninsoittaja. Järjestyshän voi tietenkin vaihdella. Esimerkiksi soitettavasta kappaleesta riippuen, soolo-osan soittajan voisi sinjoittaa hieman eteen.

Tulevaisuudessa teen ehkä lisää eri instrumenttien ilmasoittajia. Tämä maailman meno tarvitsee huumoria ja leikkimieltä. Ei voi sotia jos soittaa ilmasoitinta.

Iloista ja rauhallista Joulua toivottaa:
Hannu Hirsivuori