Sain inspiraation jatkaa puuveistoksen tekoa jonka esittelin Hämeen Sanomien haastattelun yhteydessä 5.7.2017. Työnimi veistokselle on humanoidi, nimi saattaa vaihtua myöhemmin. Olen edistynyt
veistoksen tekemisessä ja lisännyt siihen koivukiekon, jota voi pyörittää
akselin varassa jalustan päällä, joten veistos on käännettävissä eri
suuntiin.
Veistos alkaa muotoutua sen tapaiseksi jota olen ajatellutkin, mutta on
se kuitenkin vielä kesken eräinen.
Veistospuuna olen käyttänyt koivua, mikä sopii mielestäni Suomi 100 -juhlavuoteen, onhan koivu Suomen kansallispuu.
Hämeen Sanomat, Just -liite, 5.7.2017
Hannu Hirsivuoren haastattelu aukeamalla B2-B3
"Hannu Hirsivuorien naivistiset puuveistokset ovat hauskoja ja terapeuttisia"
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
10. joulukuuta 2017
7. marraskuuta 2017
Manun Juju
Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12.5 2017. Hän oli Suomen
presidentti kaksi perättäistä kautta vuosina 1982-1994, ja sitä ennen hän hoiti presidenti tehtävää jo vuoden 1981 lopulla Presidentti Urho Kekkosen
sairastuttua.
Kunnioituksesta Presidentti Mauno Koivistoa kohtaan tein hänestä lentopalloilija-puuveistoksen jonka nimi on Manun Juju, sillä hän osasi lentopallossa jujuttaa. Arvelen että Mauno Koivistosta tehdään Suomessa vielä useita näköispatsaita, itse halusin kuvitella Mauno Koiviston nuorena lentopalloilijana ennen hänen poliittista uraa, veistos on tehty huumori silmäkulmassa.
Lentopallo oli hänelle tärkeä kuntoilun muoto, hän aloitti lentopallon pelaamisen jo nuoruudessaan. Vanhemmalla iällä hän pelasi lentopalloa tunnetussa Sikariporras-joukkueessa.
Hän sanoi jossain haastattelussa että; Lentopallossa on kiva tehdä pieniä jekkuja vaikkein muutoin haluaisi ilkeillä.
Tietoja vesitoksesta:
Korkeus 80 cm ja paino 12,5 kg.
Maalattu petsi- ja okraväreillä.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Kunnioituksesta Presidentti Mauno Koivistoa kohtaan tein hänestä lentopalloilija-puuveistoksen jonka nimi on Manun Juju, sillä hän osasi lentopallossa jujuttaa. Arvelen että Mauno Koivistosta tehdään Suomessa vielä useita näköispatsaita, itse halusin kuvitella Mauno Koiviston nuorena lentopalloilijana ennen hänen poliittista uraa, veistos on tehty huumori silmäkulmassa.
Lentopallo oli hänelle tärkeä kuntoilun muoto, hän aloitti lentopallon pelaamisen jo nuoruudessaan. Vanhemmalla iällä hän pelasi lentopalloa tunnetussa Sikariporras-joukkueessa.
Hän sanoi jossain haastattelussa että; Lentopallossa on kiva tehdä pieniä jekkuja vaikkein muutoin haluaisi ilkeillä.
Tietoja vesitoksesta:
Korkeus 80 cm ja paino 12,5 kg.
Maalattu petsi- ja okraväreillä.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
9. lokakuuta 2017
Tampere-päivän vietto
Tampere-päivää vietetään vuosittain lokakuun alussa, kaupungin
perustamisen kunniaksi. Tarjolla on esimerkiksi monenlaista kultuuritapahtumaa.
Tampere juhli 238 -vuotispäiväänsä 29.9-1.10. Tänä vuonna vapaa pääsy oli yli sataan tapahtumaan tai paikkaan. Itse tutustuin historialliseen Hatanpään Kartanon päärakennukseen ja sen ympäristössä oleviin kartanopuiston ruusutarhaan ja arboretumiin.
Kartano on ollut Tampereen kaupungin omistuksessa vuodesta 1913 asti. Se sijaitsee Pyhäjärven rannalla, kävely ja pyörätiet kulkevat aluella. Keskustasta on matkaa noin 2 kilometriä. Historia ulottuu aina 1690 luvulle. Wikipediassa ja kirjoissa on mielenkiintoista tietoa kartanon vaiheista. Päärakennus on nykyisin suosittu juhla- ja kokouspaikka. Päärakennuksen eteisen pylväiköt ovat kauniit, harvoin olen vastaavaa nähnyt Suomessa.
Kartanon arvohuonekalut on siirretty muualle, ja kalustetusta kartanohuoneista on vain valokuvia opastustaulussa, alla pari kuvaa niistä. Valokuvat antavat hieman kuvaa 1800-luvun sisustustyylistä.
Hatanpään kartanoalue on tutustumisen arvoinen paikka. Alueella käy paljon Tamperelaisia ja turisteja tutustumassa arboretumiin ja ruusutarhaan.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Tampere juhli 238 -vuotispäiväänsä 29.9-1.10. Tänä vuonna vapaa pääsy oli yli sataan tapahtumaan tai paikkaan. Itse tutustuin historialliseen Hatanpään Kartanon päärakennukseen ja sen ympäristössä oleviin kartanopuiston ruusutarhaan ja arboretumiin.
Kartano on ollut Tampereen kaupungin omistuksessa vuodesta 1913 asti. Se sijaitsee Pyhäjärven rannalla, kävely ja pyörätiet kulkevat aluella. Keskustasta on matkaa noin 2 kilometriä. Historia ulottuu aina 1690 luvulle. Wikipediassa ja kirjoissa on mielenkiintoista tietoa kartanon vaiheista. Päärakennus on nykyisin suosittu juhla- ja kokouspaikka. Päärakennuksen eteisen pylväiköt ovat kauniit, harvoin olen vastaavaa nähnyt Suomessa.
Kartanon arvohuonekalut on siirretty muualle, ja kalustetusta kartanohuoneista on vain valokuvia opastustaulussa, alla pari kuvaa niistä. Valokuvat antavat hieman kuvaa 1800-luvun sisustustyylistä.
Hatanpään kartanoalue on tutustumisen arvoinen paikka. Alueella käy paljon Tamperelaisia ja turisteja tutustumassa arboretumiin ja ruusutarhaan.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
14. syyskuuta 2017
Suomi sata vuotta
Eloa itsenäisessä Suomessa on taideyhdistys Elo ry:n Suomi 100
-vuotta juhlanäyttely.
Näyttelyyn toi teoksia 32 yhdistyksen jäsentä, myös itse olen mukana, teoksia näyttelyssä on yhteensä 77 kpl. Näyttelyn jyrytti kuvataiteilija Erno Peltonen.
Siteeraus osasta Erno Peltosen kirjoittamasta jyrytys arvioinnista;
Näyttelyteoksista kuultaa läpi kotiseudun tärkeys, yksilön suhde omaan ympäristöönsä ja kotipaikkaansa koetaan merkittäväksi osaksi itsenäisyyden ajatusta. Esimerkkinä voisi mainita Irja Niemisen ja Eila Jokisen teokset joissa maisemallisuus yhdistyy kotikaupunkiimme Tampereeseen, sen vesistöihin ja kaupunkikuvaan.
Lisäksi Erno Peltonen nosti esille Tarja Bruunin huovutustyöt ja niiden maisemaaiheet. Alla kuvia töistä.
Tarja Bruun, Aurora Borealis, (huovutus 2017)
Tarja Bruun, Lappi syksyn väreissä, (huovutus 2017)
Ajattomaan suomalaisuuteen yhdistyy Juha Pehkurin teos Metsässä, jolle Erno Peltonen antoi erityis maininnan.
Itse ihastuin Pirjo Koon teokseen Kevättuulessa kotimaahan, (öljy 2017)
Elolaiset onnittelevat myös kortein itsenäistä Suomea.
Suosittelen näyttelyä, se on mukava piristys ruiske syksyn harmauteen.
Eloa itsenäisessä Suomessa
Taideyhdistys Elo ry:n Suomen 100-vuotisjuhlanäyttely
9.9 - 1.10.2017
ti-su klo 12-18
Haiharan taidekeskus, Talli
Haiharankatu 30
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Näyttelyyn toi teoksia 32 yhdistyksen jäsentä, myös itse olen mukana, teoksia näyttelyssä on yhteensä 77 kpl. Näyttelyn jyrytti kuvataiteilija Erno Peltonen.
Siteeraus osasta Erno Peltosen kirjoittamasta jyrytys arvioinnista;
Näyttelyteoksista kuultaa läpi kotiseudun tärkeys, yksilön suhde omaan ympäristöönsä ja kotipaikkaansa koetaan merkittäväksi osaksi itsenäisyyden ajatusta. Esimerkkinä voisi mainita Irja Niemisen ja Eila Jokisen teokset joissa maisemallisuus yhdistyy kotikaupunkiimme Tampereeseen, sen vesistöihin ja kaupunkikuvaan.
Lisäksi Erno Peltonen nosti esille Tarja Bruunin huovutustyöt ja niiden maisemaaiheet. Alla kuvia töistä.
Tarja Bruun, Aurora Borealis, (huovutus 2017)
Tarja Bruun, Lappi syksyn väreissä, (huovutus 2017)
Ajattomaan suomalaisuuteen yhdistyy Juha Pehkurin teos Metsässä, jolle Erno Peltonen antoi erityis maininnan.
Itse ihastuin Pirjo Koon teokseen Kevättuulessa kotimaahan, (öljy 2017)
Elolaiset onnittelevat myös kortein itsenäistä Suomea.
Suosittelen näyttelyä, se on mukava piristys ruiske syksyn harmauteen.
Eloa itsenäisessä Suomessa
Taideyhdistys Elo ry:n Suomen 100-vuotisjuhlanäyttely
9.9 - 1.10.2017
ti-su klo 12-18
Haiharan taidekeskus, Talli
Haiharankatu 30
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
3. syyskuuta 2017
Mummu ja puhelin
Olen huomannut tuttavapiirissäni usemman varttuneemman henkilön joilla on vaikeuksia oppia nykyajan koneeiden käyttöä ja toiminta
mahdollisuuksia, itseni mukaan lukien. Monesti esim. useat älypuhelimen
tarjoamat mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.
Sain idean tehdä puureliefin, jossa mummu ihmettelee miten saisin otettua selfie kuvan.
Minulla oli varastossa vuosia sitten kaiverrettu mäntypahka, jossa oli valmiina poimuja ja juonteita. Ne sopivat mielestänit mainiosti vanhemman ihmisen kasvoiksia ja ylävartaloksi.
Mummu on vuoteessa, ja niskatyyny tukee niskaa
Annoin reliefille nimeksi arkikielellä; Osaispa selfata.
Muun puumateriaalin käyttö reliefissä: Shaali-peite ja vuodevaatteet on mäntypuusta, käsi on koivupuuta ja älypuhelin leppäpuuta, Maalatttu petsiväreillä.
Reliefin mitat: korkeus 50 cm ja leveys 35cm, paino 3,5 kg. Reliefissä on takana seinäripustuslanka.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Sain idean tehdä puureliefin, jossa mummu ihmettelee miten saisin otettua selfie kuvan.
Minulla oli varastossa vuosia sitten kaiverrettu mäntypahka, jossa oli valmiina poimuja ja juonteita. Ne sopivat mielestänit mainiosti vanhemman ihmisen kasvoiksia ja ylävartaloksi.
Mummu on vuoteessa, ja niskatyyny tukee niskaa
Annoin reliefille nimeksi arkikielellä; Osaispa selfata.
Muun puumateriaalin käyttö reliefissä: Shaali-peite ja vuodevaatteet on mäntypuusta, käsi on koivupuuta ja älypuhelin leppäpuuta, Maalatttu petsiväreillä.
Reliefin mitat: korkeus 50 cm ja leveys 35cm, paino 3,5 kg. Reliefissä on takana seinäripustuslanka.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
14. elokuuta 2017
Retki Laukon kartanoon
Teimme ystävien kanssa kesäretken Laukon kartanoon Vesilahdelle. Kartano on nykyisin auki yleisölle, se tunnetaan historiastaan joka ulettuu aina 1400 luvulle asti.
Suurimillaan Laukon kartanon tilukset olivat 1800 luvulla 30000 hehtaaria. Historian tunnetuin omistaja on ollut Kurjen suku, joka omisti kartanon vuoteen 1817 asti. Wikiperiassa kerrotaan että kansan tarun mukaan Pirkkalalaispäälikkö Matti Kurki sai 1200 luvulla Laukon läänitykseksi Ruotsin kuninkaalta, kiitokseksi taisteluista Tanskaa vastaan sekä Lapin valloittamisesta.
Kartanon omistaa nykyisin Lagerstam-suku. Olimme tällä kertaa kiinnostuneita taiteesta. taidenäyttelyt ovat Päärakennuksessa ja Puutarhurin talossa. Kävimme Päärakennuksen taidenäyttelyssä jossa on esillä mm.historiallisia ja kookkaita reskoja, maalauksia, veistoksia ja arvohuonekaluja.
Näyttelyssä on paljon mielenkiintoisia maalauksia, alla muutamia kuvia näyttelyn maalauksista.
Helge Dahlman "Nuori nainen" 1955
Juho Rissanen "Laukon hevosia" 1936
Emil Rautala "Aleksi Kurki" 1931
Albert Edelfelt "Pariisilaismalli" 1885
Kesäretki Laukon kartanoon oli onnistunut vaikka paljon jäi vielä katsomatta veistoksia ja ympäristöä, voin ilolla suositella Laukon kartanoon tutustumista.
Laukon kartano
www.laukonkartano.fi
Avoinna kesävieraille:
19.–20.8. klo 11-17
26.–27.8. klo 11-17
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Suurimillaan Laukon kartanon tilukset olivat 1800 luvulla 30000 hehtaaria. Historian tunnetuin omistaja on ollut Kurjen suku, joka omisti kartanon vuoteen 1817 asti. Wikiperiassa kerrotaan että kansan tarun mukaan Pirkkalalaispäälikkö Matti Kurki sai 1200 luvulla Laukon läänitykseksi Ruotsin kuninkaalta, kiitokseksi taisteluista Tanskaa vastaan sekä Lapin valloittamisesta.
Kartanon omistaa nykyisin Lagerstam-suku. Olimme tällä kertaa kiinnostuneita taiteesta. taidenäyttelyt ovat Päärakennuksessa ja Puutarhurin talossa. Kävimme Päärakennuksen taidenäyttelyssä jossa on esillä mm.historiallisia ja kookkaita reskoja, maalauksia, veistoksia ja arvohuonekaluja.
Näyttelyssä on paljon mielenkiintoisia maalauksia, alla muutamia kuvia näyttelyn maalauksista.
Helge Dahlman "Nuori nainen" 1955
Juho Rissanen "Laukon hevosia" 1936
Emil Rautala "Aleksi Kurki" 1931
Kesäretki Laukon kartanoon oli onnistunut vaikka paljon jäi vielä katsomatta veistoksia ja ympäristöä, voin ilolla suositella Laukon kartanoon tutustumista.
Laukon kartano
www.laukonkartano.fi
Avoinna kesävieraille:
19.–20.8. klo 11-17
26.–27.8. klo 11-17
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
19. heinäkuuta 2017
ART Majaalahti 2017 -taidenäyttely
ART Majaalahti 2017 -taidenäyttely kangasalalla kauniissa
maalaismaisemassa Länkelmäveden rannalla. Mukana näyttelyssä on 14
taiteilijaa ja teoksia arviolta 150-200. Sain kunnian myös itse
olla mukana taiteilijana.
Tämä on on 11:sta kesänäyttely Majaalahdessa. Näyttely kompleksi käsittää kokonaisuudessaan viisi eri näyttelyhuonetta. Tämä on erilaisten taidesuuntien ja tekniikoiden näyttely. Mukana on mm. kuvataidetta, kalligrafiaa, valokuvia, keramiikkaa ja puunveistoa.
Muutama kuvapoiminta näyttelystä:
Urko Kähkönen, Mystiko Red & Gold (2015), akryyli, lyöntimetalli
Sanna Paus, Trust For the Future (2017), akryyli
Helena Päivinen, Rapsutus (2011), Öljyväri
Näyttely on mielestäni yksi hienoimmista kesänäyttelykohteista. Näyttelypaikka on idyllinen ja viihtyisä. Tampereelta on matkaa vain noin 27 kilometriä.
Osoite: Majaalahdentie 204, Kangasala
Avoinna: 28.6.-6.8 .2017, ke-su klo 14-18
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Tämä on on 11:sta kesänäyttely Majaalahdessa. Näyttely kompleksi käsittää kokonaisuudessaan viisi eri näyttelyhuonetta. Tämä on erilaisten taidesuuntien ja tekniikoiden näyttely. Mukana on mm. kuvataidetta, kalligrafiaa, valokuvia, keramiikkaa ja puunveistoa.
Muutama kuvapoiminta näyttelystä:
Sanna Paus, Trust For the Future (2017), akryyli
Helena Päivinen, Rapsutus (2011), Öljyväri
Näyttely on mielestäni yksi hienoimmista kesänäyttelykohteista. Näyttelypaikka on idyllinen ja viihtyisä. Tampereelta on matkaa vain noin 27 kilometriä.
Osoite: Majaalahdentie 204, Kangasala
Avoinna: 28.6.-6.8 .2017, ke-su klo 14-18
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
4. heinäkuuta 2017
Torttuja ja muuta hauskaa
Torttuja ja muuta hauskaa -näyttelyn avajaisia vietettiin 26.6.2017
Runebergin mökissä Tampereella.
Kutsuvieraita oli mukavasti, ei paljon enempää olisi mahtunutkaan tähän pieneen mökkiin, jossa suomalainen runoilija, opettaja, ja toimittaja Johan Ludvig Runeberg asui yhden kesän vuonna 1834.
Tämä on meidän kolmen naivistin yhteisnäyttely, teemme kaikki erilaista naivismi taidetta. Näyttelyn taiteilijat ovat lasitaiteilija Margit Hakanen, erikoisista massoista pienoisveistoksia tekevä Christian Jutte ja kummallisia puuveistoksia väsäävä Hannu Hirsivuori. Uskoisin että katsoja kyllä innostuu ja ihastuu monestakin teoksesta. Alla kuvia näyttelyn avajaisista.
Torttuja ja muuta hauskaa
Naivistien yhteisnäyttely Runebergin mökissä 27.6 - 23.7 2017
Haiharan taidekeskus
Haiharankatu 30, Tampere
Bussi 10 päätepysäkki
Avoinna :
ti 13-17
ke-su 12-18
ma suljettu
Terveisin:
Hannu Hirsivuori
Kutsuvieraita oli mukavasti, ei paljon enempää olisi mahtunutkaan tähän pieneen mökkiin, jossa suomalainen runoilija, opettaja, ja toimittaja Johan Ludvig Runeberg asui yhden kesän vuonna 1834.
Tämä on meidän kolmen naivistin yhteisnäyttely, teemme kaikki erilaista naivismi taidetta. Näyttelyn taiteilijat ovat lasitaiteilija Margit Hakanen, erikoisista massoista pienoisveistoksia tekevä Christian Jutte ja kummallisia puuveistoksia väsäävä Hannu Hirsivuori. Uskoisin että katsoja kyllä innostuu ja ihastuu monestakin teoksesta. Alla kuvia näyttelyn avajaisista.
Torttuja ja muuta hauskaa
Naivistien yhteisnäyttely Runebergin mökissä 27.6 - 23.7 2017
Haiharan taidekeskus
Haiharankatu 30, Tampere
Bussi 10 päätepysäkki
Avoinna :
ti 13-17
ke-su 12-18
ma suljettu
Terveisin:
Hannu Hirsivuori
16. kesäkuuta 2017
Haiharan tallin näyttely
Pirka-Hämeen Kuvataiteilijoiden vuosinäyttelyn Löytöretki jyrytti taidemaalari Tuija Suutari. Näyttelyyn hyväksyttiin 70 teosta 36:lta taiteilijalta.
Avajaiset pidettiin 9.6, paikalla oli paljon taiteenystäviä ja suurin osa
näyttelyn taiteilijoista.
Näyttelyn avajaisisissa Pirkka-Hämeen Kuvataiteilijoiden puheenjohtaja Sirkka-Liisa Virtanen kiitti sekä näyttelyn ripustajia ja talkoolaisia näyttelyn pystyttämisestä, että taiteilijoita osallistumisesta meille tärkeään näyttelyyn. Näyttely on minusta korkeatasoinen ja avajaisten kutsuvieraatkin tuntuivat tykkäävän. Alla muutamia kuvia näyttelyn teoksista:
Tarja Inkovaara, Judith Lucas Cranadin mukaan (2016), öljy
Arja Krossbeck-Juhola, Silmu (2017), akryyli
Tarja Auttila, Hedelmäcocktail (2017), öljy
Suosittelen käymään näyttelyssä, vieressä oleva Haiharan puisto on myös tutustumisen arvoinenpaikka.
Löytöretki -näyttely
Haiharan taidekeskus, Talli
Haiharankatu 30, Tampere
Avoinna ti-su klo 12-18
Juhannuksena suljettu
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Näyttelyn avajaisisissa Pirkka-Hämeen Kuvataiteilijoiden puheenjohtaja Sirkka-Liisa Virtanen kiitti sekä näyttelyn ripustajia ja talkoolaisia näyttelyn pystyttämisestä, että taiteilijoita osallistumisesta meille tärkeään näyttelyyn. Näyttely on minusta korkeatasoinen ja avajaisten kutsuvieraatkin tuntuivat tykkäävän. Alla muutamia kuvia näyttelyn teoksista:
Tarja Inkovaara, Judith Lucas Cranadin mukaan (2016), öljy
Arja Krossbeck-Juhola, Silmu (2017), akryyli
Tarja Auttila, Hedelmäcocktail (2017), öljy
Suosittelen käymään näyttelyssä, vieressä oleva Haiharan puisto on myös tutustumisen arvoinenpaikka.
Löytöretki -näyttely
Haiharan taidekeskus, Talli
Haiharankatu 30, Tampere
Avoinna ti-su klo 12-18
Juhannuksena suljettu
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
29. toukokuuta 2017
Kesä ja Iittalan Naivistit 2017
Jo 29 Naivistit Iittalassa -näyttely! Satojen tarinoiden kesä avajaiset pidettiin 19.5.2017. Ilma oli lämmin ja aurinko paistoi taivaalla. Avajaisissa oli ilo tavata niin uusia kuin vanhojakin naivismin ystäviuä, sekä taiteilija kolleegoja.
Näyttely on koottu 48 taiteilijan teoksista joita on esillä yhteensä useampi sata. Esillä on maalauksia, keramiikkaa, lasi- , puu-, metalli- ja sekatekniikka teoksia. Näyttely on monivivahteinen mutta useassa teoksessa on teemana Suomi 100-vuotta.
Kesänäyttelyn yhteydessä on myös Martti Lehdon (1933-2016) muistonäyttely. Hän oli mukana Naivisti näyttelyssä yhteensä 15 kertaa.
Lehto Martti, Rantakivellä (1999), öljyväri, yksityiskokoelma
Kuraattori Hannu Castrén on koonnut hienon kattauksen Suomen nykynaivismista näyttelyyn. Jokainen näyttelyvieras varmasti löytää näyttelystä jotain fantastista ja ihmeteltävää. Alla joitain poimintoja näyttelystä.
Pulkkinen Asta, Menneet maailmat (Worlds gone by), tempera
Lehtonen Kauko, Suomi-vaarin elvytys (Reiviving grandpa Finland, 2017), öljyväri
Vuorinen Aimo, Kaksin kaunihimpi, (The More the merrier, 2017), akryyli
Hämeen sanomien kesälehdessä on hieno artikkeli näyttelystä
Kannessa komeilee oma teokseni Suomi-Fani, joka on esillä näyttelyssä.
Artikkeli näyttelystä löytyy lehden sivulta 56.
Linkki digilehteen
Naivistit Iittalassa, Satojen tarinoiden kesä
Avoinna joka päivä klo 10-19
(20.5 - 20.8.2017)
Iittalan vanha puukoulu
Hollaajantie 2, 14500 Iittala
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Näyttely on koottu 48 taiteilijan teoksista joita on esillä yhteensä useampi sata. Esillä on maalauksia, keramiikkaa, lasi- , puu-, metalli- ja sekatekniikka teoksia. Näyttely on monivivahteinen mutta useassa teoksessa on teemana Suomi 100-vuotta.
Kesänäyttelyn yhteydessä on myös Martti Lehdon (1933-2016) muistonäyttely. Hän oli mukana Naivisti näyttelyssä yhteensä 15 kertaa.
Lehto Martti, Rantakivellä (1999), öljyväri, yksityiskokoelma
Kuraattori Hannu Castrén on koonnut hienon kattauksen Suomen nykynaivismista näyttelyyn. Jokainen näyttelyvieras varmasti löytää näyttelystä jotain fantastista ja ihmeteltävää. Alla joitain poimintoja näyttelystä.
Pulkkinen Asta, Menneet maailmat (Worlds gone by), tempera
Lehtonen Kauko, Suomi-vaarin elvytys (Reiviving grandpa Finland, 2017), öljyväri
Vuorinen Aimo, Kaksin kaunihimpi, (The More the merrier, 2017), akryyli
Hämeen sanomien kesälehdessä on hieno artikkeli näyttelystä
Kannessa komeilee oma teokseni Suomi-Fani, joka on esillä näyttelyssä.
Artikkeli näyttelystä löytyy lehden sivulta 56.
Linkki digilehteen
Naivistit Iittalassa, Satojen tarinoiden kesä
Avoinna joka päivä klo 10-19
(20.5 - 20.8.2017)
Iittalan vanha puukoulu
Hollaajantie 2, 14500 Iittala
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
7. toukokuuta 2017
Runebergin torttu
Sain ystävältäni vihjeen tehdä Runebergin tortun puusta. Pyörittelin ajatusta mielessäni ja löysin varastosta tarkoitukseen sopivan koivupölkin. Kuorin pölkin ja Runebergin tortun aihio oli valmis.
Runebergin päivä oli 5.2, mutta meillä on tulossa yhteisnäyttely Runebergin mökissä, Haiharan taidekeskuksessa, joten torttu sopii myös tähän tähän tapahtumaan.
Teos on nyt valmistunut ja kyseessä saattaa olla suurin koskaan puusta leivottu Runebergin torttu. Korkeus: 19 cm, halkaisija: 16 cm. Torttu on tehty koivupuusta ja -purusta, maalattu petsiväreillä.
27.6-23.7.2017
Runebergin mökki
Haiharan taidekeskus, Tampere
Yhteisnäyttely
Margit Hakanen, Hannu Hirsivuori ja Christian Jütte
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Runebergin päivä oli 5.2, mutta meillä on tulossa yhteisnäyttely Runebergin mökissä, Haiharan taidekeskuksessa, joten torttu sopii myös tähän tähän tapahtumaan.
Teos on nyt valmistunut ja kyseessä saattaa olla suurin koskaan puusta leivottu Runebergin torttu. Korkeus: 19 cm, halkaisija: 16 cm. Torttu on tehty koivupuusta ja -purusta, maalattu petsiväreillä.
27.6-23.7.2017
Runebergin mökki
Haiharan taidekeskus, Tampere
Yhteisnäyttely
Margit Hakanen, Hannu Hirsivuori ja Christian Jütte
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
17. huhtikuuta 2017
Outoja eläimiä (Sulo ja Satu)
Uusia eläimiä nähty Suomessa:
Tein puureliefin jossa on kaksi eläintä, annoin teokselle nimen Sulo ja Satu.
Kehystin reliefin, mutta nämä eläimet eivät meinaa pysyä kehyksissä, vaikka se on vuodattu mukavaksi purulla, he ovat tietenkin kiinnostuneita uudesta ympäristöstä. Olisiko mahdollista että ilmaston lämpeneminen on tuonnut nämä uudet eläimet Suomeen.
Teos on tehty koivupuusta, jalopuusta, koivun sahauspurusta ja koivun tuohesta, maalattu petsiväreillä. Kehys on tehty mäntypuusta, kehyksen mitat ovat 480 mm x 260 mm.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Tein puureliefin jossa on kaksi eläintä, annoin teokselle nimen Sulo ja Satu.
Kehystin reliefin, mutta nämä eläimet eivät meinaa pysyä kehyksissä, vaikka se on vuodattu mukavaksi purulla, he ovat tietenkin kiinnostuneita uudesta ympäristöstä. Olisiko mahdollista että ilmaston lämpeneminen on tuonnut nämä uudet eläimet Suomeen.
Teos on tehty koivupuusta, jalopuusta, koivun sahauspurusta ja koivun tuohesta, maalattu petsiväreillä. Kehys on tehty mäntypuusta, kehyksen mitat ovat 480 mm x 260 mm.
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
30. maaliskuuta 2017
Monipuolinen puutaidenäyttely Lahden taidemuseossa
Kävimme porukalla Tampereelta katsomassa milenkiintoisen näyttelyn Lahden Taidemuseossa. Takaisin
puuhun -näyttely on vakuuttavan tasokas, kaikki taiteilijat ovat
onnistuneet osoittamaan taitonsa ja monipuolisuutensa. Teokset ovat
hienoja oivalluksia, joista näkee että puu todella taipuu moneksi.
Näyttelyn taiteilijat ovat; Jasmin Anoschkin, Mauno Hartman, Terhi Kaakinen , Pasi Eerik Karjula, Kalle Mustonen, Riku Riippa, Hanna Vahvaselkä ja jussi Valtakari.
Alla muutamia poimintoja näyttelystä.
Hanna Vahvaselkä. Tiramisu 2017. Sekatekniikka ja installaatio.
- Tämä on taitavasti tehty ja sommiteltu kokonaisuus
Jasmin Anoschkin. Kylpy 2008.
- Minusta tämä on leppoisan naivistinen, iloinen ja leikittelevä teos kuten hänen kaikki tämän näyttelyn teokset.
Terhi Kaakinen. Moi/Hi 2016.
- Kiinnostavaa nähdä tämäntyyppisiä ilmeikkäitä lapsiveistoksia ja miten mukavasti on saatu tunteet näkyviin, helppoa se ei ole, itsekin puuveistoksia tekevänä tiedän sen.
Jussi Valtakari. Varasydän pakkasessa 2011.
- Aiva upea, kuten kaikki tämän näyttelyn hänen pienoisveistoksensa (noin 20cm korkeita). Pienoisveistoksen teko vaatii erikoistaitonsa.
Näyttely on mukava poikkeus siinä mielessä että kaikki teokset on tehty puusta. Suosittelen menemään katsomaan!
Lahden Taidemuseo
Takaisin puuhun
Avoinna (24.2-14.5.2017)
ti-pe 9-17
la-su 11-16
Osoite: Vesijärvenkatu 11, 15140 Lahti
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Näyttelyn taiteilijat ovat; Jasmin Anoschkin, Mauno Hartman, Terhi Kaakinen , Pasi Eerik Karjula, Kalle Mustonen, Riku Riippa, Hanna Vahvaselkä ja jussi Valtakari.
Alla muutamia poimintoja näyttelystä.
Hanna Vahvaselkä. Tiramisu 2017. Sekatekniikka ja installaatio.
- Tämä on taitavasti tehty ja sommiteltu kokonaisuus
Jasmin Anoschkin. Kylpy 2008.
- Minusta tämä on leppoisan naivistinen, iloinen ja leikittelevä teos kuten hänen kaikki tämän näyttelyn teokset.
Terhi Kaakinen. Moi/Hi 2016.
- Kiinnostavaa nähdä tämäntyyppisiä ilmeikkäitä lapsiveistoksia ja miten mukavasti on saatu tunteet näkyviin, helppoa se ei ole, itsekin puuveistoksia tekevänä tiedän sen.
Jussi Valtakari. Varasydän pakkasessa 2011.
- Aiva upea, kuten kaikki tämän näyttelyn hänen pienoisveistoksensa (noin 20cm korkeita). Pienoisveistoksen teko vaatii erikoistaitonsa.
Näyttely on mukava poikkeus siinä mielessä että kaikki teokset on tehty puusta. Suosittelen menemään katsomaan!
Lahden Taidemuseo
Takaisin puuhun
Avoinna (24.2-14.5.2017)
ti-pe 9-17
la-su 11-16
Osoite: Vesijärvenkatu 11, 15140 Lahti
Terveisin,
Hannu Hirsivuori
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)