Manun Juju

Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12.5 2017. Hän oli Suomen presidentti kaksi perättäistä kautta vuosina 1982-1994, ja sitä ennen hän hoiti presidenti tehtävää jo vuoden 1981 lopulla Presidentti Urho Kekkosen sairastuttua.

Kunnioituksesta Presidentti Mauno Koivistoa kohtaan tein hänestä lentopalloilija-puuveistoksen jonka nimi on Manun Juju, sillä hän osasi lentopallossa jujuttaa. Arvelen että Mauno Koivistosta tehdään Suomessa vielä useita näköispatsaita, itse halusin kuvitella Mauno Koiviston nuorena lentopalloilijana ennen hänen poliittista uraa, veistos on tehty huumori silmäkulmassa.

Lentopallo oli hänelle tärkeä kuntoilun muoto, hän aloitti lentopallon pelaamisen jo nuoruudessaan. Vanhemmalla iällä hän pelasi lentopalloa tunnetussa Sikariporras-joukkueessa.

Hän sanoi jossain haastattelussa että; Lentopallossa on kiva tehdä pieniä jekkuja vaikkein muutoin haluaisi ilkeillä.

Tietoja vesitoksesta:
Korkeus 80 cm ja paino 12,5 kg.
Maalattu petsi- ja okraväreillä.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

Tampere-päivän vietto

Tampere-päivää vietetään vuosittain lokakuun alussa, kaupungin perustamisen kunniaksi. Tarjolla on esimerkiksi monenlaista kultuuritapahtumaa.

Tampere juhli 238 -vuotispäiväänsä 29.9-1.10. Tänä vuonna vapaa pääsy oli yli sataan tapahtumaan tai paikkaan. Itse tutustuin historialliseen Hatanpään Kartanon päärakennukseen ja sen ympäristössä oleviin kartanopuiston ruusutarhaan ja arboretumiin.

Kartano on ollut Tampereen kaupungin omistuksessa vuodesta 1913 asti. Se sijaitsee Pyhäjärven rannalla, kävely ja pyörätiet kulkevat aluella. Keskustasta on matkaa noin 2 kilometriä. Historia ulottuu aina 1690 luvulle. Wikipediassa ja kirjoissa on mielenkiintoista tietoa kartanon vaiheista. Päärakennus on nykyisin suosittu juhla- ja kokouspaikka. Päärakennuksen eteisen pylväiköt ovat kauniit, harvoin olen vastaavaa nähnyt Suomessa.

Kartanon arvohuonekalut on siirretty muualle, ja kalustetusta kartanohuoneista on vain valokuvia opastustaulussa, alla pari kuvaa niistä. Valokuvat antavat hieman kuvaa 1800-luvun sisustustyylistä.

Hatanpään kartanoalue on tutustumisen arvoinen paikka. Alueella käy paljon Tamperelaisia ja turisteja tutustumassa arboretumiin ja ruusutarhaan.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

Suomi sata vuotta

Eloa itsenäisessä Suomessa on taideyhdistys Elo ry:n Suomi 100 -vuotta juhlanäyttely.

Näyttelyyn toi teoksia 32 yhdistyksen jäsentä, myös itse olen mukana, teoksia näyttelyssä on yhteensä 77 kpl. Näyttelyn jyrytti kuvataiteilija Erno Peltonen.

Siteeraus osasta Erno Peltosen kirjoittamasta jyrytys arvioinnista;  
Näyttelyteoksista kuultaa läpi kotiseudun tärkeys, yksilön suhde omaan ympäristöönsä ja kotipaikkaansa koetaan merkittäväksi osaksi itsenäisyyden ajatusta. Esimerkkinä voisi mainita Irja Niemisen ja Eila Jokisen teokset joissa maisemallisuus yhdistyy kotikaupunkiimme Tampereeseen, sen vesistöihin ja kaupunkikuvaan.

Lisäksi Erno Peltonen nosti esille Tarja Bruunin huovutustyöt ja niiden maisemaaiheet. Alla kuvia töistä.

Tarja Bruun, Aurora Borealis, (huovutus 2017)

Tarja Bruun, Lappi syksyn väreissä, (huovutus 2017)

Ajattomaan suomalaisuuteen yhdistyy Juha Pehkurin teos Metsässä, jolle Erno Peltonen antoi erityis maininnan.

Itse ihastuin Pirjo Koon teokseen Kevättuulessa kotimaahan, (öljy 2017)

Elolaiset onnittelevat myös kortein itsenäistä Suomea.

Suosittelen näyttelyä, se on mukava piristys ruiske syksyn harmauteen.


Eloa itsenäisessä Suomessa
Taideyhdistys Elo ry:n Suomen 100-vuotisjuhlanäyttely

9.9 - 1.10.2017
ti-su klo 12-18

Haiharan taidekeskus, Talli
Haiharankatu 30


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

Mummu ja puhelin

Olen huomannut tuttavapiirissäni usemman varttuneemman henkilön joilla on vaikeuksia oppia nykyajan koneeiden käyttöä ja toiminta mahdollisuuksia, itseni mukaan lukien. Monesti esim. useat älypuhelimen tarjoamat mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Sain idean  tehdä puureliefin, jossa mummu ihmettelee miten saisin otettua selfie kuvan.

Minulla oli varastossa vuosia sitten kaiverrettu mäntypahka, jossa oli valmiina poimuja ja juonteita. Ne sopivat mielestänit mainiosti vanhemman ihmisen kasvoiksia ja ylävartaloksi.

Mummu on vuoteessa, ja niskatyyny tukee niskaa

Annoin reliefille nimeksi arkikielellä; Osaispa selfata.

Muun puumateriaalin käyttö reliefissä: Shaali-peite ja vuodevaatteet on mäntypuusta, käsi on koivupuuta ja älypuhelin leppäpuuta, Maalatttu petsiväreillä.

Reliefin mitat: korkeus 50 cm ja leveys 35cm, paino 3,5 kg. Reliefissä on takana seinäripustuslanka.


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

Retki Laukon kartanoon

Teimme ystävien kanssa kesäretken Laukon kartanoon Vesilahdelle. Kartano on nykyisin auki yleisölle, se tunnetaan historiastaan joka ulettuu aina 1400 luvulle asti.

Suurimillaan Laukon kartanon tilukset olivat 1800 luvulla 30000 hehtaaria. Historian tunnetuin omistaja on ollut Kurjen suku, joka omisti kartanon vuoteen 1817 asti. Wikiperiassa kerrotaan että kansan tarun mukaan Pirkkalalaispäälikkö Matti Kurki sai 1200 luvulla Laukon läänitykseksi Ruotsin kuninkaalta, kiitokseksi taisteluista Tanskaa vastaan sekä Lapin valloittamisesta.

Kartanon omistaa nykyisin Lagerstam-suku. Olimme tällä kertaa kiinnostuneita taiteesta. taidenäyttelyt ovat Päärakennuksessa ja Puutarhurin talossa. Kävimme Päärakennuksen taidenäyttelyssä jossa on esillä mm.historiallisia ja kookkaita reskoja, maalauksia, veistoksia ja arvohuonekaluja.

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoisia maalauksia, alla muutamia kuvia näyttelyn maalauksista.

Helge Dahlman "Nuori nainen" 1955

Juho Rissanen "Laukon hevosia" 1936

Emil Rautala "Aleksi Kurki" 1931

Albert Edelfelt "Pariisilaismalli" 1885

Kesäretki Laukon kartanoon oli onnistunut vaikka paljon jäi vielä katsomatta veistoksia ja ympäristöä, voin ilolla suositella Laukon kartanoon tutustumista.


Laukon kartano
www.laukonkartano.fi

 Avoinna kesävieraille:
19.–20.8. klo 11-17
26.–27.8. klo 11-17


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

ART Majaalahti 2017 -taidenäyttely

ART Majaalahti 2017 -taidenäyttely kangasalalla kauniissa maalaismaisemassa Länkelmäveden rannalla. Mukana näyttelyssä on 14 taiteilijaa ja teoksia arviolta 150-200. Sain kunnian myös itse olla mukana taiteilijana.

Tämä on on 11:sta kesänäyttely Majaalahdessa. Näyttely kompleksi käsittää kokonaisuudessaan viisi eri näyttelyhuonetta. Tämä on erilaisten taidesuuntien ja tekniikoiden näyttely. Mukana on mm. kuvataidetta, kalligrafiaa, valokuvia, keramiikkaa ja puunveistoa.

Muutama kuvapoiminta näyttelystä:

Urko Kähkönen, Mystiko Red & Gold (2015), akryyli, lyöntimetalli

Sanna Paus, Trust For the Future (2017), akryyli

Helena Päivinen, Rapsutus (2011), Öljyväri


Näyttely on mielestäni yksi hienoimmista kesänäyttelykohteista. Näyttelypaikka on idyllinen ja viihtyisä. Tampereelta on matkaa vain noin 27 kilometriä.

Osoite: Majaalahdentie 204, Kangasala
Avoinna:  28.6.-6.8 .2017, ke-su klo 14-18


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

Torttuja ja muuta hauskaa

Torttuja ja muuta hauskaa -näyttelyn avajaisia vietettiin 26.6.2017 Runebergin mökissä Tampereella.

Kutsuvieraita oli mukavasti, ei paljon enempää olisi mahtunutkaan tähän pieneen mökkiin, jossa suomalainen runoilija, opettaja, ja toimittaja Johan Ludvig Runeberg asui yhden kesän vuonna 1834.

Tämä on meidän kolmen naivistin yhteisnäyttely, teemme kaikki erilaista naivismi taidetta. Näyttelyn taiteilijat ovat lasitaiteilija Margit Hakanen, erikoisista massoista pienoisveistoksia tekevä Christian Jutte ja kummallisia puuveistoksia väsäävä Hannu Hirsivuori. Uskoisin että katsoja kyllä innostuu ja ihastuu monestakin teoksesta. Alla kuvia näyttelyn avajaisista.

Torttuja ja muuta hauskaa
Naivistien yhteisnäyttely Runebergin mökissä 27.6 - 23.7 2017

Haiharan taidekeskus
Haiharankatu 30, Tampere
Bussi 10 päätepysäkki

Avoinna :
ti 13-17
ke-su 12-18
ma suljettu

Terveisin:
Hannu Hirsivuori